Miksi veden pitävä 35 vuotta vanhan konesaumakaton kattoruoteet ovat homeessa?
Miksi 60 vuotta vanhan vuotavan peltikaton yläpohjarakenne on terve ja vielä ilman homehtuneita ruoteita?
Aluskatteen merkitys yläpohjarakenteissa
Kun kevät talvella lunta on katolla ja ilman lämpötila nollassa, rakenteista tuleva lämmin ilma törmää aluskatteeseen tai peltiin. Kylmän ja lämpimän ilman törmätessä syntyy kondessi-ilmiö eli ilmankosteus tiivistyy vesipisaroiksi.
Vielä 90-luvun alussa rakennusviranomaiset suosittelivat aluskateen asennusta, mutta tarkempaa ohjeistusta ja valvontaa materiaaleille ja sen asennukselle ei ollut. Suurin osa aluskatteen asentajista unohti laittaa riman aluskatteen ja vaakaruoteiden väliin tietämättä sen merkitystä. Tällöin rakenne ei pääse tuulettumaan aluskatteen ja pellin välissä homehduttaen kattoruoteet. Aluskate limitettiin harjan kohdalta yli aiheuttaen harjatuuletuksen sulkemisen.
Osa rakentajista laittoi aluskatteeksi pahvia, toinen muovia. Erillaisten aluskate pahvit eivät kestä huonosti tuulettuvassa yläpohjarakenteessa niiden repeytyessä kosteusvaihteluissa. Muovisista aluskatteista haihtuu muovin pehmintimet, jolloin muovin elastisuus katoaa lasittuessaan. Ensimmäiset muovialuskatteet kestää 25–30 vuotta, jonka jälkeen niistä tulee hauraita. Aluskatteeseen leikattiin läpivientien kohdille puukolla aukko, kun erillisiä läpivientikauluksia ei ollut. Savupiippujen pellityksiä ei aina tehnyt siihen erikoistunut peltiseppä, joten oikein asennettu aluskatteen tiivistys olisi pelastanut monelta vuodolta. Yleisesti aluskatteiden limitykset tehtiin liian pieniksi ja muovia ei viety riittävän pitkälle lämpimän ulkoseinälinjan ulkopuolelle.
70–80-luvulla tehtiin paljon tiiviitä rakennuksia ja energian säästöön kiinnitettiin huomiota. Toisinaan unohdettiin rakennetuuletuksien merkitys. Räystäslaudoituksia tehtiin umpinaisiksi, villatilaa kasvatettin ja katoista tehtiin loivia. Räystäille laitettiin pienet riteliköt ja katto tehtiin konesaumapellistä, jolloin harjakin tehtiin vesitiiviiksi.
Harjatuuletus mahdollistaa painovoimaisen ilmankierron
Ilman lämpötilan ollessa nollassa ja ilman kosteuden ollessa suuri on jälleen suomen kevät–talvi. Tuolloin on usein matalapaineinen ilma, jolloin ilma liikkuu huonosti yläpohjarakenteissa. Räystäillä pitäisi olla vähintään 10 sentimetriä ilmatilaa eli noin kattotuolin verran tilaa, josta ilma pääsee yläpohjarakenteisiin. Harjan kohdalla aluskatteessa harjatuuletus ja harjapellin alla hengittävä harjatiiviste, joka ehkäisemään roskien ja pyryttävän lumen pääsyn kattorakenteisiin. Tällöin ilma pääsee liikkumaan painovoimaisesti räystäiltä harjalle Suomen sään ollessa millainen tahansa.
Kuntotarkastajien suosittelemat päätyriteiliköt ovat hyvä ensiapu, mutta eivät riitä tuulettamaan yläpohjarakennetta. Räystäältä räystäälle yläpohjarakennetuuletus toimii kohtalaisesti tuulisella kelillä, mutta huonosti ilman liikkuessa, kosteus jää harjan kohdalle pyörimään ellei harjatuuletusta ole.
Hengittävällä aluskatteella on useampi tehtävä
Aluskateen tehtävänä on ohjata kondessivesi rakenteista pois. Toinen tehtävä on antaa jatko aikaa katolle, kun ikää alkaa olla katolla yli 40 vuotta. Kolmas tehtävä on kerätä rakenteista nouseva kosteus hengittävän aluskatteen pinnalle, jolloin tuuletus hoitaa loput.
Törmääkö rakenteista nouseva kosteus vanhaan aluskatteeseen?
Kattoremonttia suuniteltaessa katsotaan millaisia Kingi-ruuveja, peltimateriaalia ja kouruja laitetaan – tärkeitä asioita nekin, mutta usein unohdetaan uuden aluskatteen alla olevat rakenteet. Ei riitä, että vanhaan aluskatteeseen poljetaan reikiä, kun on kiire laittaa katto umpeen.
Me puramme vanhan aluskatteen aina pois ennen uuden katon asennusta
Näin pääsemme tarkastamaan perusteelisemmin rakenteiden vuotokohdat sekä lahovauriot. Perusteellisesti tehty kattoremontti kestää vuosikymmeniä, eikä sisäilma ongelmia synny vuosikymmentenkään päästä.
Teksi: Janne Pajala Kattoasiantuntija
Yli 10 vuotta yläpohjarakenteita tutkinut